Jyväskylän yliopistonmäen liikuntarakentaminen alkoi jo 1800-luvun lopulla, jolloin voimistelusali Ryhtilä valmistui Seminaarinmäelle seminaarin miesten voimistelusaliksi. Yliopiston liikuntarakennusten ja kenttien rakentaminen käynnistyi 1950-luvulla, jolloin osana Alvar Aallon kampussuunnitelmaa toteutettiin harjoituskoulun urheiluhalli ja kasvatusopillisen korkeakoulun urheiluhalli, uimahallin ensimmäinen vaihe ja urheilukenttä. Alue täydentyi, kun liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan rakennus valmistui urheilukentän ja uimahallin läheisyyteen 1971.
Hippoksen alueenkin urheilurakentaminen alkoi jo varhain, kun Seminaarinmäen länsipuolelle rakennettiin ampumarata 1909. Rata oli vaatimaton, metsään raivattu 300 metriä pitkä ja 15 metriä leveä aukko. Rataa laajennettiin 1920. Radan alkuaikojen toiminnasta vastasi Jyväskylän Ampumaseura, harjoitus- ja kilpailutoimintaan osallistuivat Suojeluskunta ja 1920 perustettu Keski-Suomen Ampujat ry. Ampumarata siirrettiin toisaalle, kun se jäi 1938 Helsingistä Jyväskylään siirretyn Valtion tykkitehtaan alueelle.
Ampumaradan viereen rakennettiin 1912–1913 ympärivuotisen kilpailun mahdollistava ravirata, joka sai nimekseen Hippos. Ennen Hipposta ravikilpailuja oli käyty Jyväsjärven jäällä. Raviradan myötä Hippoksen alueelle siirtyi muidenkin urheilulajien harrastajia; yleisurheiluseurat kunnostivat ja käyttivät ravirataa harjoitteluun ja kilpailuun 1920-luvun puoliväliin saakka. Yleisurheilun lisäksi alue toimi hiihtourheilupaikkana. Hippokselta lähtivät hiihtoladut Kypärämäkeen, Roninmäkeen sekä Laajavuoreen.
Raviradan myötä urheiluväki ryhtyi ajamaan urheilukentän rakentamista Jyväskylään. Asiaa puitiin laajasti 1920-luvun taitteessa niin lehdistössä kuin kaupungin päättäjienkin kesken. Urheilukenttää ehdotettiin Harjulle, Hippokselle ja Mattilanniemeen. 1923 kaupunginvaltuusto valitsi Harjun urheilukentän sijoituspaikaksi. Kenttä vihittiin käyttöön 1926.
Hippos säilyi hevosurheilukeskuksena 1950-luvulle saakka, jolloin ensimmäisen kerran ehdotettiin laajan erilaisia urheilutiloja sisältävän suunnitelman laatimista alueelle. Raviradan yhteyteen rakentui pala palalta palloilulajeille urheilupuisto. Ensimmäinen nurmikenttä Hippokselle valmistui 1948. Nurmen kosteuden vuoksi alusta kuitenkin vaihdettiin pian soraksi. Pesäpallo siirtyi Harjulta Hippokselle 1960-luvulla lajin sääntöuudistuksen myötä. Uusi sääntöjen mukainen pesäpalloareena valmistui alueen keskelle Köyhälammen viereen 1968. 1959 Hippokselle rakennettiin jääkiekkorata, 1970 otettiin käyttöön tekojäärata pesäpallokentän vieressä. Tekojääradalle ja pesäpallokentälle rakennettiin yhteiset huolto- ja pukeutumistilat. Nurmikenttä jalkapalloilulle valmistui 1960-luvun lopussa. Ravit siirtyivät tilan puutteen takia Hippokselta Killerväjärvelle 1974.
Hippoksen alueen liikuntarakentaminen on muotoutunut pitkälti vuorovaikutuksessa yliopiston kanssa. Hippoksen urheilupuisto palveli kaupunkilaisten lisäksi 1960-luvulla perustettua Liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntaa sekä läheistä vuodesta 1981 urheilulukiona toiminutta Voionmaan lukiota.
Urheilutalon rakentamisen Hippokselle sodan jälkeisinä vuosikymmeninä esti kaupungin tiukka taloustilanne, mutta päätökseen lienevät vaikuttaneet myös viereisen Kasvatusopillisen korkeakoulun urheilutilojen rakentaminen 1950-luvun puolivälissä. Hippoksen alue rakentui 1970-luvulta lähtien teknisesti tasokkaaksi urheilun ja tutkimuksen keskukseksi. Sisäliikuntatilat esiintyivät kaupungin liikuntasuunnitelmassa 1973–1975, jonka myötä alueelle rakennettiin tenniskentät 1975, Monitoimitalo 1979 ja kilpajäähalli 1982. 1980-luvulla nykyisen koripallokentän paikalla oli kaksi kuplahallia.
Ensimmäinen asemakaava Hippokselle laadittiin vasta 1980-luvun lopussa. Sitä ennen urheilupuiston rakentuminen oli toteutunut kohdekaavoituksen avulla. Alueen rakentuminen vuosikymmenien aikana ilman asemakaavaa vaikutti Hippoksen arkkitehtonisesti ja maisemallisesti hajanaisen kokonaisilmeen muodostumiseen. Hippoksen urheilupuiston yhteys yliopiston toimintaan vahvistui entisestään ensimmäisen asemakaavan myötä, kun 1989 Monitoimitalon ja kilpajäähallin väliin valmistui Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan laboratoriorakennus. Tämän viereen valmistui Hipposhalli 1992 ja sen yhteyteen muun muassa kilpaurheilun tutkimusyksikkö. Hippoksen tutkimuskeskittymään valmistui hyvinvoinnin tutkimuskeskus Viveca 2003. |
Kuvaus
Hippoksen kilpajäähalli