Ennen Ounasvaaran kisoja ja murtomaahiihtoa hiihtokilpailut järjestettiin ""tasamaalla"" eli Kemijoen jäällä. Raittiusseura Pohjantähti III järjesti ensimmäiset murtomaahiihtokilpailut Ounasvaaralla 1923, mutta ensimmäiset varsinaiset Ounasvaaran talvikisat järjestettiin 1927. Samana vuonna perustettiin Ounasvaaran Hiihtoseura.
1927-1965 Ounasvaaran talvikisat pidettiin Ounasvaaran laen tuntumassa, suojeluskunnan rakentaman puurunkoisen ampumapaviljongin edustalla. 1964 Ounasvaaran talvikisoihin kerääntyi hiihtäjämestari Eero Mäntyrannan menestysvuonna yleisöä 32 000 henkeä.
1948 alkaen Helsingistä lähti Rovaniemelle talvikisajuna, jonka makuuvaunut olivat kisojen ajan hyppyrimäen alapäässä. Rata ja rautatiesilta kaupungista Ounasvaaran puolelle rakennettiin 2. MS:n jälkeen.
1965 pidettiin ensimmäiset kokeilukisat nykyisellä paikalla, Ounasvaaran pohjoisrinteen alapäässä, tuolloin vielä keskeneräisellä hiihtostadionilla ja laadittiin uudistussuunnitelma, maansiirtoja tehtiin, DI Kalevi Routala laati suunnitelman alueesta.
1966 valmistui rakennusmestari Toivo Lukkariniemen suunnittelema osin kaksikerroksinen toimitsijarakennus, joka on voitelutilana yhä(?).
1993 hiihtokeskuksen kehittämistä suunniteltiin, remontointi alkoi 1996.
1999 hiihtostadionin paikkaa siirrettiin kymmeniä metrejä alaspäin, siitä tuli entistä stadionia leveämpi. Kaarimaiset ylikulkusillat kotamaisine korostuksineen ja valaistuksineen sekä uusi harmaa puurakenteinen toimitsijarakennus valmistuivat. |
Historia