Ounasvaara on pitkään ollut Rovaniemen kaupungin matkailun ykköskohde, joka 1900-luvun alkuvuosikymmeninä kilpaili juhannusvaarana ja -juhlien pitopaikkana Aavasaksan kanssa. 1927 perustetun Ounasvaaran Hiihtoseuran (OH) jäsenet ja puheenjohtaja Oiva Willamo toimivat Rovaniemen matkailulautakunnassa aktiivisesti ja Ounasvaaran Talvikisat olivat 1927 alkaen myös tärkeä matkailutapahtuma.
1922 ensimmäiset suuret hiihtokilpailut Rovaniemellä eli piirinmestaruuskisat Ounasvaaran kupeessa.
1923 tasamaalta siirryttiin murtomaalle eli Kemijoen jäältä ensimmäisiin murtomaahiihtokisoihin Ounasvaaran päälle. Samalla hiihtotekniikka ja -välineet saivat entistä suurempaa merkitystä.
1927 Ounasvaaran talvikisat järjestettiin ensimmäisen kerran vaaran laella suojeluskunnan rakentaman ampumapaviljongin edustalla.
1950 kauppalanhallitus julisti Ounasvaaran luonnonpuistoalueesta aatekilpailun arkkitehdeille, etsittiin kokonaisratkaisua, jossa olisivat huomioituna niin retkeily, virkistys, matkailu kuin urheilukin. Ehdotuksia tuli 19, palkintolautakunnassa olivat mm. arkkitehdit Alvar Aalto ja Jonas Cedercreutz. Yleisratkaisultaan paras oli arkkitehti Veli Paatelan ja Aino Kallio-Ericksonin suunnitelma. Ehdotus ei kuitenkaan toteutunut.
1964 Rovaniemen kaupunginhallitus, Ounasvaaran kehittämisen yleissuunnittelu: haettiin vastausta kysymykseen onko vaara retkeily- ja ulkoilualue vai kärkipään hiihtokeskus.
1981 yleiskaava vireille.
1990 Ounasvaaran liikunta- ja vapaa-aikakeskuksen yleissuunnitelma.
1991 Ounasvaara mukana valtakunnallisessa liikuntapaikkasuunnitelmassa.
1999 Ounasvaaran liikuntapuisto 1, ensimmäinen kehittämissuunnitelma valmistui ja hiihtostadion toteutettiin sen mukaisesti.
2006 Ounasvaaran liikuntapuistosuunnitelma 2, ei toteutunut. |
Kuvaus
Ounasvaaran ampumapaviljonki