KARTTAHAKU |
esimerkkejä liikuntaympäristöistä maakunnittain |
|
||
Kuvaus |
Sotkamon maisemaa kehystävät vaarat ja harjut sekä lukuisten erikokoisten vesien pilkkoma manner ovat yli vuosisadan ajan kiehtoneet matkustajia ja tarjonneet luonnostaan erinomaiset edellytykset liikuntaan. Vuokatinvaaran luonnonolot sekä Sotkamon matkailuhistorian ja Vuokatin Urheiluopiston vaiheet liittyvätkin olennaisesti yhteen. Matkailulla ja liikunnalla/urheilulla on suuri merkitys Sotkamon elinkeinorakenteen määrittäjänä. Urheiluopiston perusti Vuokatinmaja -nimellä Suomen Latu vuonna 1945, toiseksi osakkaaksi tuli Suomen Hiihtoliitto vuonna 1949. Seuraavana vuonna opisto sai nykyisen nimensä. Opisto on tunnettu koulutustoiminnan lisäksi kilpailujärjestäjänä.
2011 urheiluopistolla on yli 20 liikunta-, majoitus- ja opetusrakennusta, vanhimmat vuodelta 1947, uusimmat 2000-luvulta. Alueen ytimessä on historiallinen urheilukenttä, kolme majoitusrakennusta sekä vanha päärakennus ja liikuntahalli. Lisäksi on ulkoliikuntapaikkoja, kuten hiihto- ja ampumahiihtostadion, hyppyrimäkiä, tenniskenttiä sekä hiihto- ja rullahiihtoreittejä. Alueelle on rakennettu ympärivuotiset talviolosuhteet kehittäen lumi-innovaatioita, kuten hiihtotunnelia. Lumilajien harrastajia saapuu urheiluopistolle noin 40 maasta. Opistoalueen ulkopuolella on monipuolinen liikuntapaikkatarjonta, tärkeimpinä reitit ja rinteet. Telttaleireinä alkaneesta vaatimattomasta alusta on kehittynyt talvilajien kansainvälinen valmennus- ja koulutuskeskus. Koulutusyhteistyö ulottuu Kainuun oppilaitoksiin ja korkeakouluihin sekä Kainuun Prikaatiin, ns. urheiluakatemia on käynnistynyt 2010. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, vapaan sivistystyön kurssien lisänä on loma-aikoina matkailu. Opistoalue on rakentunut matalana Särkisen rannalle ja Ahvenuksenlammen yhteyteen. Opiston nykyisen päärakennuksen tilat avautuvat isojen ikkunoiden ja terassien kautta järvelle. Päärakennuksen rinnalle, Särkisen rannalle, on viime vuosina noussut kerrostalomaisia majoitusrakennuksia. Ne ja niiden asfaltoidut paikoitusalueet ovat muuttaneet ympäristökuvaa. |
Luonti: 14.11.2011 Viimeisin muutos: 28.10.2013 |
Historia |
1887 perustettiin Kainuun Matkailijayhdistys, joka otti yhdeksi kehittämiskohteekseen Vuokatin. Yhdistys teetti vaaralle kävelytien, pystytti opasteita ja rakensi pienen näkötornin. 1911 Sotkamon haaraosasto perustettiin ja se jatkoi kävelytien hoitamista. Rautatie ja asema valmistuivat 1920-luvulla luoden pohjaa tulevalle kehitykselle.
1937 matkailufilmi: ”Vuokatin jylhät vaarat ovat houkutelleet hiihtomatkailijoita jo 1900-luvun ensimmäisistä vuosikymmenistä asti. Silloin matkailuvalttina oli koskematon erämaaluonto.” Filmissä esitetään, että Vuokattiin kannattaisi rakentaa hyppyrimäen lisäksi mm. laskettelurinne pujottelijoille. 1945 järjestettiin ensimmäiset telttamajoitukseen perustuvat viikon mittaiset kesäleirit (lähinnä naisille). 1945 Suomen Latu piti maastossa ensimmäisen hiihtoleirin ja osti neljä hehtaaria maata, jonka kiinteistönimeksi tuli ”Vuokatinmaja”. Vuokatinmajan toiminta keskittyi hiihtoon, vaikka kesäleirejäkin järjestettiin. 1946 Vuokatti myös ""hiihtotieteellinen tutkimuslaitos"", tutkittiin mm. tieteellisin menetelmin suksen liukuominaisuuksia, voiteiden käyttöä eri keleillä sekä suksen rakennetta ja ihannepituutta (HS 12/1946). 1946 alkaen edustushiihtäjien leiritys säännölliseksi. 1947 ensimmäinen syöksyrinne avattiin alppihiihdon edistämiseksi. 1947 ensimmäiset mäkihyppyleirit, mäenlaskun päävalmentaja Veli Saarinen esitti K70-mäen rakentamista olympiaharjoittelua varten. 1947 alettiin puhua Vuokatin hiihtokeskuksesta, samana vuonna pidettiin avajaiset ja avattiin rautatieseisake Latu. Ladun seisakkeella oli pistoraide, jolla sittemmin yövyttiin hiihtolomajunan makuuvaunuissa. 1948 alkaen järjestettiin Suomen Ladun juhannusjuhlat, joissa kävi tuhansia vieraita, mm. Vuokatin juoksu kuului ohjelmaan. 1948 kuultiin tohtori Urho Kekkosen juhlapuhe ""Urheilu - kansakunnan elinvoiman eräs lähde"". 1950 juhannusjuhlassa kesämäkihyppykisa. 1949 valittiin Vuokatti Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen hiihtokurssien keskuspaikaksi. 1950 Suomen Latu ja Suomen Hiihtoliitto yhdessä perustivat Vuokatin Säätiön ja Vuokatinmaja muuttui Vuokatin Urheiluopistoksi. 1950 alkoivat kansainväliset leirit, 1954 Vuokatissa leireilivät eri maiden edustushiihtäjät, sittemmin mm. 1991 nuorten PM-hiihdot. duathlonin ja triathlonin EM-kisat, hiihtosuunnistuksen maailmancup- ja MM-kisoja. 2001 Euroopan Nuorten Talviolympiapäivät (EYOD), 2009 vammaishiihdon ja -ampumahiihdon MM-kisat, 2013 suunnistuksen MM-kisat. 1970-luvun alussa laadittiin kokonaissuunnitelma urheiluopiston olosuhteista. 1980-luvulle asti rinnealueet olivat urheiluopiston hoidossa. 1995 urheiluopisto oli Sotkamon kuudenneksi suurin työllistäjä. 2009 laadittiin alueelle uusi asemakaava. 2010 käuynnistyi urheiluakatemia-toiminta yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. RAKENNUSHISTORIAA 1945 valmistui ensin rantasauna ja Vuokatinmaja (nykyinen hallintorakennus), 1947 kolme harjakattoista majoitusrakennusta sekä urheilukenttä / hiihtostadion ensimmäisten rakennusten yhteyteen. 1950-luvulla uimalaitos, suksipaahtimo, urheilukentän laidalle punatiilinen palloilu- ja liikuntahalli. 1960-70-luvuilla nousivat rannan suuntainen uusi päärakennus sekä rivitalot. 1980-luvun uima- ja urheiluhalli toteutui kunnan ja opiston yhteistyönä. LUMILAJIEN RAKENTAMISEN HISTORIAA Vuokatin edellytykset talviliikuntakeskukseksi huomattiin varhain. 1940-luvun lopulla ensimmäiset pujottelu- ja syöksyrinteet, 1950-1960-luvuilla laajeni, 1960 kapulahissi ja 1966 suurhissi. 1947 hyppyrimäen maasto raivattiin ja mäki rakennettiin opiston pääsisäänkäynnin vastapäätä 1949. 1948 5 km latu ja 28 km vaellusreitti valmistuivat. 1968 ampumahiihdon radat ja laitteet valmistuivat. 1972 kilpalatujen profiileja muokattiin mm. maansiirtotöillä, SM-hiihdoissa Vuokattia mainostettiin pienois-Sapporona. 1976 valmistui uusi hyppyrimäki. 1984 Vuokattiin valmistui muovilatu kesähiihtoharjoitteluun. 1991 valmistuivat ampumahiihtorata ja -keskus ja lumetusjärjestelmä latujen lumettamiseksi. 1994 maastohiihdon hiihtokeskus. 1997 avattiin hiihtoputki, maailman ensimmäinen lumikauden ulkopuolella auki oleva katettu latu. 1979, 1987 ja 2011 rullahiihtorata. |
Luonti: 14.11.2011 Viimeisin muutos: 28.10.2013 |
Lähteet |
Aho & Soldan, ""Vuokatti kutsuu"", 1937. Ylen elävä arkisto.
Arto Kahila et al, Liikuntaa kaikille Sotkamossa. Arviointi kehittämisohjelman tavoitteista, käynnistämisestä ja alkuvaiheen toiminnasta. Liikunnan mallikunta –projekti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu n:o 119. UKK-instituutti 1989. Jorma Wilmi, Sotkamon historia. Jyväskylä 1997. Valokopioitu osia. Lauri Kiviniemi, Kainuun liikunnan ja urheilun historia I. Kainuun Liikunta ry 1997. Lauri Kiviniemi, Kainuun liikunnan ja urheilun historia II. Kainuun Liikunta ry 1998. Päivi Tervonen, Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006. Kari Tervo, Sotkamo - Kainuun etelä. Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Kainuun ympäristökeskus. Kajaani 2008. Eeva Mäkinen, ”Jymyhän sen järjestää”. Sotkamon Jymy 100 vuotta. Kajaani 2009. Vuokatin Urheiluopiston verkkosivut. Vuokatti - matkailua ja elämyksiä –näyttely, Kainuun museon verkkonäyttely. |
Luonti: 18.11.2011 |
Kohteita |
Motelli Vuokatti, Vuokatin Urheiluopiston kuntokeskus |
Vuokatin junaseisake Latu |
Vuokatin Urheiluopisto, Chalets 1 ja 2 |
Vuokatin Urheiluopisto, hiihtotunneli |
Vuokatin Urheiluopiston majoitusrakennus, Uusi Uutela |
Vuokatin Urheiluopiston päärakennus |
Vuokatti, polut ja reitit (kunto-, hiihto-, vaellus- ym. reitit) |
× | ||
< | > | |