Opiston perustajat olivat 1900-luvun alun naisvoimistelun uranuurtajia. Naisvoimistelun aseman nousu Tampereella oli sidoksissa sen runsaslukuiseen tehdasväestöön, joista suuri osa oli naisia. Opisto perustettiin edistämään juuri naisten liikuntakasvatusta. 1909 tarkoitusta varten ostettiin tehtailija Heikki Liljeroosilta Varalan hirsihuvila arvostetulta kesähuvila-alueelta. 1910 perustettiin Tampereen Naisvoimistelutalo Osakeyhtiö.
1911 alueelle rakennettiin puurunkoinen kaksikerroksinen voimisteluhalli, arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien mukaan. Suuren voimistelusalin lisäksi rakennuksessa oli 14 pientä makuuhuonetta ja kaksi suurta etelään suuntaista parveketta. Rakennus purettiin 1978.
1926 rakennettiin alueen pohjoispäähän hirsirakenteinen Kisapirtti. Sen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Kisapirtissä oli katettu terassi eli iso avohalli, asuntoja kurssilaisille ja vartijan asunto. Urheilukenttä tehtiin rakennuksen viereen. Sotia edeltävistä rakennuksista on säilynyt meidän päiviimme kaksi. Kisapirtti on näistä toinen Varalan hirsihuvilan (Villa Varalan) rinnalla. Bertel Strömmer suunnitteli Kisapirtin kanssa samana vuonna myös rantasaunan, joka on sittemmin purettu.
1937 urheiluopiston aluetta laajennettiin ostamalla naapurihuvilatontti ja tontilla ollut Georg Schreckin perheen kolmikerroksinen puuhuvila. Huvilasta tuli ”Retkeilymaja”, jonka katetuilta parvekkeilta avautui näköalat järvelle. Huvila kunnostettiin arkkitehti Harry Schreckin suunnitelmien mukaan. Retkeilymajassa asui SPR:n ylläpitämänä invalideja seitsemän vuotta vuoteen 1952 asti. Olympiavuonna 1952 rakennus korjattiin. Retkeilymajatoiminta loppui 1970. Puretun retkeilymajan tilalle rakennettiin palloilukenttä 1971, joka sijaitsi nykyisen ravintolan kohdalla.
1950-luvulla Varala vakiinnutti asemansa liikunnanharrastajien koulutusopistona. Toiminta painottui kesäaikaan.
Vuodesta 1959 alkaen, lähes 30 vuotta, Varalan pääarkkitehtina toimi Taito Uusitalo. Uusitalo oli tutustunut liikuntapaikkasuunnitteluun toimiessaan Olavi Suvitien kanssa Harry W. Schreckin avustajana 1953, jolloin he voittivat Pyynikin uimahallin arkkitehtisuunnittelun kutsukilpailun. Hänen saavutuksiinsa Varalassa kuuluu 1961 alueen kokonaissuunnitelma ja rantasauna 1962–63 (purettu). 1964 Uusitalo suunnitteli uuden opisto- ja majoitusrakennuksen. Samana vuonna valmistui Varalan symbolia kantava rautarakenteinen aurinkoportti. Opiston päärakennus valmistui 1969 yhdessä majoitusrakennus Majalan kanssa. Molemmat rakennukset ovat tasakattoisia ja punatiilisiä. 1960-luvun puolivälin jälkeen opiston toiminta muuttui vähitellen ympärivuotiseksi. 1966 toimintakauden pituus oli yhdeksän kuukautta.
Varala toimi naisten opistona 1970 asti, eli melkein 60 vuotta. 1971 silloinen Varalan liikuntaopisto hyväksyttiin urheiluopistolain piiriin. Opisto tarjosi eriasteista voimistelun ja urheilun opetusta. 1979 nimi muuttui Varalan Urheiluopistoksi. Samana vuonna rakennettiin 1978 puretun Lönnin suunnitteleman voimisteluhallin tilalle uusi punatiilinen ja tasakattoinen voimistelu- ja palloiluhalli, Kalliola.
1980-luku oli vakaata toiminnan ja talouden aikaa opistolle. Kaksi hallia, voimistelusali ja majoitustilat tarjosivat hyvät puitteet kurssien järjestämiseen.
1993 Varala siirtyi OPM:n alaisuuteen, kuten muutkin urheiluopistot. Uuden urheiluopistolain mukaan Varala toimi valtakunnallisena sisäoppilaitoksena, joka tarjosi ammatillista koulutusta.
Vuodesta 1994 urheiluopiston arkkitehteina ovat toimineet Katri ja Mikko Jaatinen (moninaisten korjaussuunnitelmien lisäksi mm. päärakennuksen sisääntuloaula, kahvio ja laajennuksina auditorio ja ravintola sekä kaksi rantasaunaa). Perimätiedon mukaan Uusitalo suositteli Mikko ja Katri Jaatista seuraajikseen Varalan suunnittelijoina. Tähän lienee vaikuttanut osaltaan sekin, että Mikko Jaatisen arkkitehtivanhempia Martti ja Marjatta Jaatista arvostettiin liikuntapaikkojen suunnittelijoina (Turun Kupittaan urheiluhalli, Rovaniemen Lapin Urheiluopisto).
1995 alueelle laadittiin asemakaava. 1996 alue laajeni naapuritontin ostolla. Samana vuonna rakennettiin Jaatisten suunnitelmien pohjalta uusi rantasauna. 1997 Kisapirtin alakerran lattiasta paljastui sientä. Purkuhakemukseen tuli kaupungilta kielteinen päätös, koska rakennus on suojeltu asemakaavassa. 1999 Varalassa aloitettiin ammattiin johtava oppisopimuskoulutus.
2006 rakennettiin uusi sauna rantaan.
Asemakaavaa aiotaan muuttaa 2010-luvulla. |
Kuvaus
Tahmelan urheilukenttä