Urheilukeskus on rakentunut vuosikymmenien kuluessa laajalle alueelle Ahveniston harjulle. Vanhin liikuntapaikka oli harjun eteläpäässä ollut hyppyrimäki, jonka ympäristöön kaupunki kaavaili hiihto- ja mäkihyppykilpailujen keskuspaikkaa 1930-luvulla. Hämeenlinnaa kaavailtiin myös vuoden 1940 olympiakisojen viisottelun järjestäjäksi. Sota keskeytti suunnitelmat. Ahveniston kehittäminen alkoi sodan jälkeen, ensimmäinen rakennusvaihe oli olympialaisten viisiottelua varten rakennetut Ahveniston uimalan rakennukset 1950-luvun alussa. Uimalan lisäksi rakennettiin maastorata, miekkailun rakenteet, katsomorakennus sekä vahtimestarin asunnon sisältävä ravintolarakennus.
Arkkitehti Olli Kivisen Hämeenlinnan yleiskaavassa 1956 Ahvenistonharju oli merkitty kesä- ja talviurheilun alueeksi. Kaavasta lähti hitaasti liikkelle urheilukeskuksen lajivalikoiman monipuolistuminen. 1960-luvulla harjun länsireunalle rakennettiin moottorirata ja mäkihyppytorni, joista rata toimii talvella myös valaistuna hiihtolatuna. Myöhemmin lähistölle on valmistunut useita urheiluhalleja. |
Kuvaus
Ahveniston ampumarata