Kisapuiston alue oli ennen kaupunkirakennetta osa laajaa Vesijärven viljelymaisemaa, joka kuului puiston laidalla edelleen olevalle Fellmannin/Lahden kartanolle. Kartano siirtyi 1920-luvulla kaupungille, ja viimeistään 1930-luvulla kisapuiston alueella oli pallokenttä.
Kisapuisto perustettiin 1950 osittain Helsingin olympialaisten tarpeisiin, koska osa jalkapallon alkuotteluista pelattiin Lahdessa. Kisa-alue oli kymmenen hehtaarin suuruinen. Toimistoarkkitehti Liisa Kaila kaupungin talonsuunnitteluosastolta laati 1951 piirustukset kentän pukusuojarakennusta varten. Taloa on laajennettu myöhemmin: 1960 kaakkoisosastaan Kailan suunnitelmin ja 1988 koillispuoleltaan apulaiskaupunginarkkitehti Esko Hämäläisen piirustuksin.
1950-luvun alussa kentälle rakennettiin jalkapallokatsomot, 1952 pystytettiin lipunmyyntikojut. Olympiarenkaat palautettiin pääporttiin 2002 kansalaisaloitteen pohjalta. Reijo Hutun veistämä jalkapalloilija Jari Litmasen näköispatsas pystytettiin Kisapuistoon 2010.
Liikuntapuistoksi alue rakennettiin vuoden 1952 olympiakisoihin, jolloin Kisapuiston jalkapallostadionilla pelattiin kaksi alkusarjan ottelua ja yksi jatko-ottelu. Tällöin puiston nimi oli Pikku-Vesijärven urheilupuisto, jossa oli stadionin ja pallokenttien lisäksi lasten leikkikenttä sekä lentopallo- ja tenniskenttiä. Pohjoiskulmalla oli kaupungin puutarha, jonka tilalle valmistui yksityinen liikuntahalli 1981. Koripallokenttä valmistui 1968. Myöhemmin kenttiä on paranneltu. |
Kuvaus
Lahden urheilutalo