Lahden urheilukeskuksen aluetta käytettiin liikuntapaikkana jo 1900-luvun alkupuolella. Alueella sijaitsi mm. ampumarata. 1922 Oslon Holmenkollenin voittoisten kisojen jälkimainingeissa, urheilukonsulttina Lahdessa vieraillut professori Lauri ”Tahko” Pihkala kiinnitti huomionsa varsinaisen kaupunkialueen länsipuolella sijainneen Salpausselän harjun maasto-oloihin, jotka hänen mielestään olivat Holmenkollenin hiihtomaastojen veroiset. Lahteen perustettiin Lahden Hiihtoseura LHS, jonka päätavoite oli tehdä Lahdesta Suomen talviurheilukilpailun keskus. Aatteellisesti stadionhanke liittyi läheisesti suojeluskuntiin ja valkoisen Suomen nationalismiin, jossa urheilun keskeisenä tehtävänä pidettiin kansan fyysisen kunnon ja maanpuolustuskyvyn parantamista
Hiihtokeskuksen paikka valittiin paitsi otollisen maaston vuoksi myös kaupunkikuvallisin perustein. Ensimmäinen 1922 rakennettu puurakenteinen hyppyrimäki sijaitsi Lahden pääkadun, Aleksanterinkadun päätteenä. Se valmistui joulukuussa 1922 norjalaisen insinöörin Robert Pehrssonin piirustusten mukaan. Tämän jälkeen hyppyreitä on rakennettu useita. Nykyisen suurmäen K 115 suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad. Vuonna 1972 valmistunut hyppyrimäki palkittiin vuoden 1971 betonirakenteena. K 90 ja K 64 mäet suunnitteli arkkitehti Väinö Castrén vuosina 1977 ja 1978.
Ensimmäiset kilpailut järjestettiin 1923 ja varsinaisesti Salpausselän kisat alkoivat 1926. Salpausselän kisojen lisäksi Lahdessa on pidetty hiihdon maailmanmestaruuskisat 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Isot kansalliset ja kansainväliset kilpailut vauhdittivat alueen rakentamista; täydentyminen ja tiivistyminen ovat jatkuneet nykypäiviin. 1960-luvun loppupuolelle asti puurakentaminen oli alueelle leimallista. Myöhemmin liikuntarakennusten tyypit ja alueen käyttö monipuolistuivat. 1970-luvulla lähes kaikki puurakennukset ja -rakenteet korvattiin mittavilla betoni- ja teräsrakenteilla.
Urheilualueen käyttösuunnitelma, jossa arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad määrittelivät alueen yleispiirteet, laadittiin 1975. Arkkitehdit Esko Koivisto ja Pekka Salminen sekä rakennusarkkitehti Juhani Siivola tekivät alueelle yleissuunnitelman 1977.
Kulttuurihistoriallisessa mielessä Lahden talviurheilukeskus ja hiihtostadion ovat vertaansa vailla. Monien tärkeiden kansallisten ja kansainvälisten kisatapahtumien lisäksi alueen hiihtoperinteeseen kuuluu mm. laturetki Hämeenlinnasta Lahteen eli Finlandia-hiihto, joka toteutui ensimmäisen kerran 1974. Alueen vilkasta tapahtumakalenteria täydentävät monenlaiset kilpailut, kuten jalkapallo- ja jääkiekko-ottelut, messut ja konsertit sekä monien lajien harjoitukset sekä liikunta- ja urheiluharrastukset. |
Kuvaus
Lahden hiihtomuseo